Robustness, Security and Privacy in Location-Based Services for Future IoT : A Survey

Internet of Things (IoT) connects sensing devices to the Internet for the purpose of exchanging information. Location information is one of the most crucial pieces of information required to achieve intelligent and context-aware IoT systems. Recently, positioning and localization functions have been realized in a large amount of IoT systems. However, security and privacy threats related to positioning in IoT have not been sufficiently addressed so far. In this paper, we survey solutions for improving the robustness, security, and privacy of location-based services in IoT systems. First, we provide an in-depth evaluation of the threats and solutions related to both global navigation satellite system (GNSS) and non-GNSS-based solutions. Second, we describe certain cryptographic solutions for security and privacy of positioning and location-based services in IoT. Finally, we discuss the state-of-the-art of policy regulations regarding security of positioning solutions and legal instruments to location data privacy in detail. This survey paper addresses a broad range of security and privacy aspects in IoT-based positioning and localization from both technical and legal points of view and aims to give insight and recommendations for future IoT systems providing more robust, secure, and privacy-preserving location-based services.Peer reviewe

Media- ja viestintäpolitiikan nykytila ja mittaaminen

Tämä tutkimushanke on toteutettu liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta yhteistyössä media-alan toimijoiden kanssa. Sen tavoitteena on ollut tuottaa uuden kansallisen mediapoliittisen ohjelman valmistelutyön pohjaksi monialainen yhteiskuntatieteellinen perusselvitys mediapolitiikan nykytilasta Suomessa. Aiemman sektoripohjaisen lähestymistavan sijaan tässä raportissa on haettu uutta, kokonaisvaltaisempaa tapaa hahmottaa median ja viestinnän kehitystä. Niinpä käsillä olevassa loppuraportissa nykyistä tilannetta kuvataan seitsemän media- ja viestintäpolitiikan perusperiaatteen (Pi-card ja Pickard 2017) sekä kansainvälisen vertailun näkökulmasta eri aineistojen avulla. Raportissa esitellään selvitystyön tuloksien pohjalta laadittu mittaristomalli suomalaisen media- ja viestintäpolitiikan eri osa-alueiden muutoksen seurantaa varten. Seitsemän osa-alueen muutoksen seuraamiseksi ehdotetaan kaikkiaan 26 muuttu-jaa ja 52 eri indikaattoria. Muuttujat edustavat kunkin perusperiaatteen keskeisiä ulottuvuuksia. Ehdotetut indikaattorit ovat pääosin määrällisiä ja perustuvat olemassa olevaan numeeriseen tietoon, jota päivitetään säännöllisesti. Näin ollen moni indikaattori mahdollistaa pidemmän aikavälin kehityksen tarkastelun myös taannehtivasti. Osa mittareista edellyttää kuiten-kin dataa, jota ei toistaiseksi ole olemassa tai jonka tuottaminen tulisi käynnistää uudelleen. Raportin päätteeksi tekijät esittävät omat suosituksensa jatkotoimist

Law and Community in the New Media Landscape : Critical Perspectives on Audiovisual Sport Coverage in the European Union

This doctoral dissertation focuses on audiovisual sport coverage in the new media landscape and provides a critical, EU level analysis. Multiple layers of exclusive aspirations exist alongside a striving for maximum exposure and public appeal: sport broadcasting rights in particular have been questioned as their costs have risen and sport content has been moved behind conditional access. These tendencies have then provoked fundamental rights discussions on access by the public to information, pluralism of the media, and freedom of expression. Business is an inseparable part of the modern sport and media gestalt. However, other dimensions to European audiovisual sport coverage exist that do not operate in terms of finance and the market economy alone. In the EU, audiovisual media are regarded as economic services, but they are also acknowledged important role in societies, democracy, and culture. Also European sport has strong socio-cultural dimensions alongside its economic aspects. As regards the new media landscape, media convergence is allegedly influencing sports related media rights and commercial exploitation of sporting events. On the other hand, the Internet and social media are utilized by ordinary citizens, consumers, and supporters. Various demands and regulatory requirements arguably co-exist on many levels. This research aims at providing in-depth analysis of the role of law and alleged changes in the new media landscape, especially concerning various demands and regulatory requirements in the field of audiovisual sport coverage. The focus is on media law and copyright law whereas sport is treated as a particular kind of content with many legally interesting dimensions. Various proprietary rights and exclusive tendencies are mapped out in light of legislation, case law, and legal literature. In addition, fundamental rights, free and fair competition, copyright, and the public interest are analyzed as "law in action." Legal issues related to the Internet and social media are discussed as well. Legal texts are analyzed in the research and research interests are primarily theoretical. A law-and-community approach, elaborated on the basis of Roger Cotterrell's (2006) typology, is utilized in the analysis of legal texts while media and communications studies in particular are utilized in the analysis of (new) media. In particular, the ideas of Jay Bolter and Richard Grusin on 'remediation' are elaborated. New media present a continuation rather than a complete transcendence: new media achieve their 'newness' and cultural significance by refashioning earlier media and the process is mutual (e.g., the Internet/TV). The interrelations between various legal regimes prove highly complex, and EU law in the context of audiovisual sport coverage is often a mixture of Union-level and national-level instruments; there is no overall concept. Moreover, the Internet and social media provide additional dimensions. To conclude with statements on the dominance of economic and instrumental considerations is not surprising. Moreover, audiovisual media and the sport industry also appear to be challenged time and again by technological development and the activities of new entrants or members of the public. As regards the role of law, the research argues that some demands and regulatory requirements have changed in the new media landscape and that the law has difficulty in meeting those demands. With the traditional media mode, inclusion is less in degree and allowed mainly on industry terms whereas the new media mode allows for 'convergence' including in the meaning of media-related roles and practices. Alongside cross-border issues, especially difficult for law is this relativization of binaries in the new media landscape.Väitöstutkimuksessa käsitellään audiovisuaalista mediaa ja urheilusisältöjä. Tutkimus sisältää kriittisen EU-tason analyysin urheilun liikkuvasta kuvasta uudessa mediaympäristössä ja pyrkii vastaamaan ennen kaikkea siihen, mikä on tai tulisi olla oikeuden rooli median ja urheilusisältöjen muodostamassa kokonaisuudessa. Keskiössä on mediaoikeus ja tekijänoikeus, jolloin urheilua käsitellään erityislaatuisena sisältönä, johon liittyy monia oikeudellisesti mielenkiintoisia piirteitä. Eurooppalaiselle audiovisuaaliselle medialle ja urheilusisällölle on molemmille ominaista yksinoikeudellisten ja yhteisöllisten tai taloudellis-instrumentaalisten ja sosio-kulttuurillisten elementtien vahvat jännitteet: media on taloudellista toimintaa kera yhteiskunnallisten, kulttuurillisten ja demokraattisten tehtävien, ja eurooppalaista urheilua määrittävät kaupallisuuden ohella vapaaehtoisuuteen pohjaavat rakenteet ja autonomia. Urheilusisällöissä tavoitellaan yhtäältä maksimaalista vetovoimaa ja näkyvyyttä, toisaalta suojataan erilaisia yksinoikeuksia ja liikearvoja. Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi urheilun lähetysoikeuksia ja maksutelevisiokehitystä sekä niihin kohdistuvia sääntely- ja muita vaatimuksia, jotka nojaavat sananvapauteen, yleisön tiedonsaantioikeuteen tai mediapluralismiin. Tarkastelussa ovat etenkin yksinoikeudellisten lähetysoikeuksien käyttöä ja uutisvälähdysoikeutta sääntelevät EU-oikeudelliset instrumentit. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään uusmediaan ja internetiin liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmatiikkaa. Uuden mediaympäristön muutoksista etenkin konvergenssikehitys ja sosiaalinen media haastavat perinteiseen televisioon kytkeytyviä asemia ja oikeuksia sekä taloudellisen hyödyntämisen logiikkaa. Ne tarkoittavat myös uudenlaisia toimijoita ja uusia sääntelyvaatimuksia. Tämä väitöskirjatyö koostuu seitsemästä luvusta. Johdannon jälkeen esitellään ja perustellaan tutkimuksen keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja tutkimusmenetelmät sekä rajataan ja määritellään valittua viitekehystä ja käsitteitä. Tutkimus pyrkii selvittämään urheilusisältöön liittyviä yksinoikeudellisia ja yhteisöllisiä elementtejä sekä niiden vuorovaikutusta, kytkentöjä ja jännitteitä lainsäädännön, virallisaineiston, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden valossa. Lisäksi pyritään kartoittamaan internetin ja sosiaalisen median merkitystä erityisesti urheilun kannattajien, yleisön, kuluttajien tai kansalaisten näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös analysoida mediaympäristöä ja sen muutoksia: näin pyritään vastaamaan siihen, mitä tuon ympäristön uutuus tarkoittaa ja mitä muutokset merkitsevät oikeuden näkökulmasta. Lainoppi on olennainen osa tätä väitöstutkimusta, mutta tutkimusintressit ovat ensisijassa teoreettiset. Lisäksi erityisesti viestinnän tutkimusta hyödynnetään mediaympäristön analyysissa. Uusmedian nähdään edustavan pikemmin jatkumoa kuin täydellistä katkosta suhteessa nk. perinteiseen joukkoviestintään. Tutkimus osoittaa, että ei ole olemassa mitään yhtenäistä eurooppalaista tai EU-tason konseptia urheilun liikkuvalle kuvalle, vaan kansallisilla erityispiirteillä sekä lainsäädäntö- ja muilla ratkaisuilla on (edelleen) vahva rooli. Lisäksi tutkimus osoittaa, että urheilusisältöihin ja audiovisuaaliseen mediaan kytkeytyvä teollisuus on jatkuvasti teknologisen kehityksen, kilpailun ja yleisön vaatimusten ristipaineissa. Oman aikamme uusmedia asettaa jälleen omat mahdollisuutensa ja haasteensa. Oikeuden roolista voidaan todeta, että muutokset mediaympäristössä merkitsevät osin uusia sääntelyvaatimuksia ja tarvetta uudelleenajattelulle. Etenkin totuttujen mediaan liittyvien roolien tai jaotteluiden (esim. tuottaja-kuluttaja) suhteellistuminen sekä maantieteellisten rajojen ylittäminen osoittautuvat ongelmallisiksi oikeudellisessa tarkastelussa

Johdanto

Ennakkotiet